Onko sinulla epämiellyttävä kanssamatkustaja?

Ongelmat ja haasteet eivät ilmaannu jäädäkseen ja haluan uskoa että niilläkin on ollut jokin myönteinen tarkoitusperä. Asiakkaani kokevat tämän usein aivan mahdottomaksi ideaksi; mitä ihmeen hyvää ongelma on voinut tarkoittaa, koska se on tehnyt minulle niin pahan olon? Ilman ongelman väliintuloa, on se vaikka ahdistus, masennus tai hallitsematon pelko, olisimme ehkä saattaneet jättää huomiotta onnellisuuteemme olennaisesti vaikuttavan asian. Ongelma antaa mahdollisuuden keskittyä tunnustelemaan omaa vointia ja elämän sujumista. Se saattaa myös rientää apuun auttamaan selviytymistä jostakin ylivoimaiseksi koetusta haasteesta.

 Ongelmaa ei kuitenkaan tulisi käyttää auttajana ensiapua pidempään, sillä on nimittäin tässä roolissaan omat huomattavat puutteensa. Se haluaa ripustautua kantajaansa eikä tykkää päästää irti. Ongelmalta puuttuu yleensä kyky asettua ihmisen asemaan ja ymmärtää täysin miltä meistä tuntuu. Se alkaa herkästi vaatimaan liiallista huomiota kantajaltaan, jolloin se ennen pitkää muuttuu hyvinkin ärsyttäväksi kumppaniksi. Kun koemme että terapia voisi olla tarpeen, on selvää, että ongelmasta on tullut ongelma ja siitä ollaan valmiita pääsemään eroon. Se on työnsä jo tehnyt ja tullut hyödyttömäksi. Roolit ovat vaihtuneet, ongelma ottaa antamatta mitään hyvää takaisin. Eipä siinä sen kummempaa.

Ratkaisukeskeisyys terapiasuuntauksena perustuu myönteisiin odotuksiin tulevaisuudesta. On terapiaan hakeutumiselle mikä syy tahansa, tilannetta en näe koskaan toivottomana. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että elämää häiritsevä ongelma joka halutaan ottaa käsittelyyn ei ole ollut aina läsnä. Kuinka muuten ihminen kykenisi tiedostamaan sen olemassaolon, havaitsemaan että jokin on nyt hullusti? Toiveikkuutta ja vahvaa uskoa omaa selviytymiskykyä kohtaan tuo ymmärrys siitä, että tiedämme jo paremman fiiliksen olevan olemassa. Olemmehan eläneet aiemmin elämää johon ongelma ei ole kuulunut. Osaamme siis elää onnellisempaa elämää, mutta kenties unohtaneet kuinka sitä tulikaan elää tai miltä sen tulikaan tuntua. Tykkään ajatuksen tasolla uudelleenmääritellä tämän tilan tilapäiseksi muistinmenetykseksi psykiatristen diagnoosien sijaan. Terapiassa opitaan taas muistamaan. Ilman ongelman ilmaantumista tämäkin mahdollisuus olisi saattanut jäädä täysin käyttämättä.

-Elina S.